Vastuullinen metsätalous

Suomi tunnetaan metsistään ja järvistään ulkomaita myöten. Suomesta puhutaankin vihreän kullan maana, onhan metsänhoito ollut vuosisatoja merkittävimpiä, jos ei merkittävin, elinkeino maassamme tarjoten tuhansia työpaikkoja niin metsänhoidossa, kuljetuksessa kuin puunjalostusteollisuudessakin. Metsät ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta, maamme vihreät keuhkot, jotka omalta osaltaan vaikuttavat ilmastonmuutosta hidastavasti. Metsissä käydään myös rentoutumassa vaelluksen, sienestyksen tai marjastuksen merkeissä, ja tarkkailemassa lintuja ja muuta eläimistöä, joille metsät tarjoavat lajille ominaisen elinympäristön. Ei olekaan samantekevää, kuinka metsiämme hoidetaan. Metsien uusiutumisen kannalta oikeina ajankohtina suoritetut hakkuut ja istutukset ovat elinehto, mutta niissä on otettava huomioon kestävä kehitys, jolla taataan luonnonolosuhteiden pysyvyys ja suojellaan metsien monimuotoisuutta. Metsän erityispiirteet, kuten lehtoalueet ja luonnontilaiset suot, sekä pienet vesialueet, kuten lähteet ja purot, jätetään koskemattomiksi suoja-alueen turvin, jolloin ne eivät kärsi hakkuiden aiheuttamista muuttuneista olosuhteista.

Metsien asema ilmastonmuutoksen torjunnassa

Tutkimusten valossa on kaikkien kai jo myönnettävä, että ilmastonmuutos on ikävä tosiasia, jonka me ihmiset olemme omalla käytöksellämme saaneet aikaan. Hirmumyrskyt taifuuneineen ja tulvineen tuntuvat seuraavan toisiaan aiheuttaen mittaamattomia tuhoja maapallolla. Metsien osuus ekosysteemin ylläpitäjänä on kaikkea muuta kuin vähäinen, kasvava metsä sitoo hiiltä. Tietyssä vaiheessa puut kuitenkin lakkaavat kasvamasta ja alkavat lahota, jolloin metsän arvo kääntyy negatiiviseksi. vastuullinen metsätalous torjuu ilmastonmuutosta pitämällä metsät kasvukuntoisina oikein ajoitetuilla hakkuilla ja istutuksilla, joilla metsä pysyy tuottavana ja pystyy samalla toimimaan tuossa tärkeässä tehtävässään ilmastonmuutoksen hidastajana. Luonnonsuojelijoiden usein ihannoima koskematon aarniometsä ei pitemmän päälle sitä tee, koska tietyssä vaiheessa metsä alkaa taantua eli nuo vihreät keuhkot alkavat toimia heikommin. Kuten kaikki elolliset olennot, myös metsä vaatii ajoittaista hoitoa pysyäkseen terveenä ja hyväkuntoisena. Tästä syystä metsiä on myös ajoittain hakattava. Hakkuut eivät siis ole pelkästään metsänomistajan ahneutta, vaikka jotkut tuntuvatkin ajattelevan niin, vaan elinehto suomalaisen luonnon pitämiseksi monimuotoisena ja vehreänä.

Metsät hyvinvointia lisäämässä

Luonnon merkitystä ihmisten henkiselle hyvinvoinnille ei varmaan kukaan kiistä. Metsien arvo vapaa-ajan viettopaikkana on korvaamaton, niin lukemattomia erilaisia asioita ne pystyvät meille tarjoamaan. Pelkkä metsässä käveleminen rentouttaa ja rauhoittaa mieltä. Suurten puiden humina on luonnon omaa musiikkia kaupungin hälyn vastapainoksi. Voit vaeltaa, pyöräillä tai vaikkapa meloa pienempiä vesistöjä pitkin. Talvella kirpeässä pakkassäässä hiihtäminen metsän siimeksessä on oivaa vaihtelua päivätyölle. Metsässä voit jokamiehenoikeudella myös kerätä marjoja ja sieniä – saat näin sekä huvia että hyötyä samalla kertaa. Kuinka suuri etu onkaan saada hankittua maksutta noita maailmalla suuresti arvostettuja superfoodeja, joita metsämme ovat pullollaan. Tätä etua ei monesta muusta maasta löydy. Meillä metsät ovat täynnä toinen toistaan herkullisempia marjoja ja sieniä, joista valitettavan suuri osa jää keräämättä. Metsämme ovat myös lukemattomien lintujen, eläinten ja hyönteisten kotipaikkoja, joiden arvostus tulisi opettaa lapsillekin jo varhaisessa vaiheessa.