Metsäkoneiden käyttö suomalaisessa metsätaloudessa

Suomessa metsä on aina tarkoittanut vihreää kultaa, loputonta runsaudensarvea, joka takaa Suomen pärjäämisen maailmalla. Metsätaloudessa, maatalouden ja kalatalouden ohella, toimiikin lukumääräisesti eniten yrityksiä. Metsätalous tarkoittaa metsän kasvatusta, puunkorjuuta, myyntiä sekä puunjalostusteollisuuden toimintaa. Suomen metsistä on suurin osa niin sanottuja talousmetsiä, jotka on varattu metsätalouden harjoittamiseen. Suomessa pyritään kuitenkin metsien rinnakkaiskäyttöön, jossa puuntuotanto ei estäisi esimerkiksi marjastusta ja virkistyskäyttöä.

Jotta metsä tuottaisi, pitää sitä hoitaa. Metsänhoito lähtee maanmuokkauksesta ja puiden istuttamisesta ja päätyy harvennusten kautta päätehakkuuseen. Jotta voidaan aloittaa jälleen alusta, pitää istuttaa uusia taimia tai jättää siemenpuita hakkuualueelle. Metsälaissa määritellään, miten tiheä taimikko saa olla ja kuinka paljon on aikaa saada uusi metsä kasvamaan.

Suomessa metsätalous on ollut tehometsätaloutta, joka perustuu pitkälti avohakkuisiin. Niin kutsuttu tehokkuus on jättänyt jälkensä Suomen luontoon, esimerkiksi avohakkuualueelle mustikka palaa vasta 40 vuoden jälkeen. Suomen metsäluontotyypeistä noin 70 % on uhanalaisia. Yhä suurempi osuus metsänomistajista haluaisikin soveltaa luonnonmukaisempaa metsänhoitoa. Tätä helpottaa uudistettu metsälaki, joka astui voimaan 1.1.2014, ja joka antaa entistä enemmän valinnan varaa ja vastuuta metsänomistajille omien metsiensä hoidossa.

A fit older adult couple in their 50's hike through a sunlit forest trail in the Columbia river gorge, autumn leaves visible on the ground. They smile as they make their way through the woods. Vertical image with copy space. A depiction of discovery and adventure while enjoying nature, fresh air, and exercise.

Metsänhoito
Korjataan puita sitten millä systeemillä tahansa, siihen käytetään nykyään koneita. Suomi on metsäkoneiden suunnittelussa ja rakentamisessa yksi maailman kärkimaita. Hyvin pitkään metsäkoneet ovat olleet suuria ja raskaita, pitkälle erikoistuneita laitteita, jotka on tehty pääasiallisesti kahta toimintoa varten, puun hakkuuseen ja metsäkuljetukseen. Toiveita on kuitenkin noussut metsäkoneiden monikäyttöisyydestä. Halutaan kone, joka soveltuisi myös muihin metsäalan töihin, kuten kantojen nostoon ja kuljetukseen, ojitukseen, mätästykseen, istutukseen sekä taimikon perkaukseen.

Suomen uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit voidaan laskea sadoissa, ellei tuhansissa. Monet näistä lajeista tarvitsevat luonnontilaisen metsän vanhoja ja lahoja puita, monipuolista puustoa ja kosteaa maaperää. Avohakkuille vaihtoehtona onkin puiden poimiminen säännöllisin väliajoin, jolloin metsän ekosysteemi eivätkä uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit kärsi. Avohakkuisiin verrattuna tällainen metsätalous on yhtä kannattavaa, ellei kannattavampaa pitkällä aikavälillä.

Tällainen metsätalous vaatii pieniä, ketteriä ja tarkkoja metsäkoneita, jotka pystyvät keskittymään tiettyihin puuyksilöihin. Puusto on usein tiheää ja ympäröiviä puita pitää varoa. Suuret koneet jättävät metsiin raskaat ajourat, jotka aiheuttavat maastovaurioita. Myös suurten koneiden käyttö ahtaassa ympäristössä aiheuttaa puille sekä runkovaurioita että juuristovaurioita. Tämä vaurioittaa puiden aineenvaihduntaa ja aiheuttaa sieni-infektioita ja altistaa puun tuhohyönteisille. Puuston arvo laskee.

Suomessa kehitelläänkin ammattilaistason metsäkoneita, joissa yhdistyvät luotettavuus, korkealaatuinen tekniikka, alhaiset käyttökustannukset, sekä ekologia sekä koneessa että sen vaikutuksissa Suomeen metsiin.