Raskasta kalustoa

Ainakin jokaisen pikkupojan, ja miksei myös tytönkin, ensimmäisiä kiinnostuksen kohteita ovat erilaiset työkoneet, eli traktorit, rekat, kaivinkoneet ynnä muut. Jokin niissä vain viehättää ja vetoaa ihmiseen hyvin alkukantaisella tasolla. Kenties kyse on siitä raa’asta voimasta, jota koneet pystyvät tuottamaan. Toki niissä on usein myös hauskoja vilkkuvia valoja, ja pitäväthän ne yleensä myös kovaa ääntä. Hyvin monen lapsen toiveammatti on kuljettaa joitain näistä koneista, ja se on helppo ymmärtää. Varmasti moni modernissa konttorissa kulutusluottoa vakuudettomasti nopeasti ja helposti asiakkaille myöntävä, tai muita paperiasioita hoitava toimistotyöläinen vaihtaisi työnsä mieluusti johonkin hieman jännittävämpään.

Väkipyörästä Valmetiin

Kekseliäänä olentona ihminen on aina aikojen alusta asti tehnyt kaikkensa helpottaakseen etenkin raskaita työtehtäviään. Ensin tulivat työkalut, ja sitten keksittiin pyörä, jotta lastin kuljettaminen olisi helpompaa. Jossain vaiheessa sivilisaation aamuhämärissä keksittiin myös ensimmäiset koneina pidettävät laitteet. Erilaisia väkipyöriä, vipuja ja kaltevia tasoja on hyödynnetty nyky-ymmärryksen mukaan jo Egyptin ja Mesopotamian valtavissa rakennusurakoissa. Sen aikaisten insinöörien taidonnäytteet hämmästyttävät nykypäivän historoitsijoitakin, ja koko ajan paljastuu jotain uutta tietoa menneistä tavoista ja käytetyistä laitteista. Kertoopa eräs antiikin ajan kreikkalainen keksijä mekaniikkaa käsittelevissä kirjoituksissaan jo alkeellisen nostokurjenkin toimintaperiaatteesta.

Vaikka näissä alkeellisissa koneissa tapahtuikin aikojen saatossa monia edistysaskelia, ja niiden avulla ihminen on yltänyt suorastaan uskomattomiin saavutuksiin rakennustekniikan ja arkkitehtuurin saralla, käyttivät ne pitkään loppujen lopuksi lihasvoimaa. Vaikka väkipyöriä lisäämällä saatiin lisättyä hyötysuhdetta, niin jonkun (tai jonkin, kuten esimerkiksi härän) piti vetää köyttä, vääntää vipua tai polkea myllyä. Tähän saatiin oikeastaan muutos vasta höyryvoiman yleistyttyä sen verran, että se saatiin tehokkaasti käyttöön myös rakentamisen alalla. Tätä aikakautta kutsutaan teolliseksi vallankumoukseksi, ja esimerkiksi monet tuona aikana perustetut nostokurkia valmistavat yritykset ovat edelleen toiminnassa alallaan.

Jotkin höyrykäyttöiset työkoneet olivat niin hyvin tehtyjä, että niitä saatettiin käyttää vielä pitkälle 1900-luvulle saakka. Valtaosa alan tekniikasta kuitenkin modernisoitui siinä missä muutkin moottorikäyttöiset laitteet. Polttomoottorin yleistyttyä laitteisiin saatiin lisää voimaa, ja niistä kehitettiin erilaisiin töihin soveltuvia malleja, jotka saattoivat hyödyntää erilaisia toimintaperiaatteita. Myös hydrauliikkaa hyödyntävä tehonsiirto lisäsi koneiden toimintakykyä ja mahdollisuuksia. Nykyaikana valtaosa rakennustyömaan isommista urakoista onkin kaikenlaisten koneiden suoritettavissa. Modernilta työmaalta saattaa löytyä kaivinkoneen ja nostokurjen lisäksi esimerkiksi kuormaaja, autonosturi ja paalutuskone eli tuttavallisemmin juntta.

Myös Suomessa on tunnetusti ollut vahva perinne työkoneiden valmistuksessa. Meiltä löytyy yhä edelleen paljon metallialan teollisuutta, sekä esimerkiksi pitkään toimineita ruukkeja, joissa ollaan ymmärretty laadun ja kestävyyden päälle. Heti toisen maailmansodan jälkeen perustettu Valtion Metallitehtaat eli Valmet aloitti traktorituotantonsa 50-luvulla, ja sen perinteitä on jatkanut 90-luvulta asti Valtra, jonka valikoimasta löytyvät nykyisin myös perinteikkäät Sisu-kuorma-autot. Toinen tunnettu merkki on Lännen, joka valmistaa esimerkiksi kaivinkoneita.

Työkoneet arjessamme

Suomessa rakennetaan tällä hetkellä paljon, ja erilaisille työkoneille on valtavasti tilausta rakennustyömailla. Erityisesti Helsingissä ollaan viime vuosina totuttu näkemään suuria määriä nostokurkia törröttämässä kaupunkikuvassa. Varsinkin keskusta-alueilla rakentaminen saattaa joitain ihmisiä jopa häiritä, kun paalutuskone kilkattaa tai kaivinkone myllää maata sopivammaksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että nämä rakennusprojektit ovat lähes välttämättömiä kehityksen ja kaupungin infrastruktuurin kannalta, puhumattakaan niiden mukanaan tuomasta taloudellisesta hyödystä. Antakaamme siis koneiden jyristä, ja päästäkäämme lapsellinen innostuksemme valloilleen näiden ihmeellisten laitteiden äärellä.